Mustasukkaisuutta.

Mua hävettää jo, ennen kuin olen kertonutkaan tästä asiasta.
Tiedän olevani lapsellinen ja naurettava, mutten vain voi mitään tunteilleni.

Eräs kaverini, itseasiassa paras ystäväni on samassa koulussa toisen kaverini kanssa. He aloittivat samassa koulussa n. kuukausi sitten. Ennen sitä he vain tiesivät toisensa, minun kauttani.

Muutamien viikkojen aikana he ovat ystävystyneet, aika paljonkin.
Viikonloppuna sitten olimme yhdessä viettämässä iltaa ja tajusin, kuinka läheisiä heistä onkaan tullut. Ja tämä paras ystäväni kertoikin, miten tärkeä tästä kaveristani on hänelle tullut.

En voi sille mitään, mutta ärsyynnyin aivan suunnattomasti.
Itse olen yli vuoden rakentanut ystävyyttä tähän kaveriini ja nyt paras ystäväni tulee ja luo itsensä ja kaverini välille reilussa kahdessa viikossa paljon syvemmän ystävyyssuhteen, kuin minä yli vuodessa.

Tiedän, ettei tämä ole minulta mitenkään pois, molemmat ovat myös minunkin ystäviäni, mutta en voi sille mitään, että tunnen itseni niin epäonnistuneeksi. Mikä minussa on vialla? Miksen minä kelpaa samalla tavalla kuin paras ystäväni? Ahdistaa.

Tiedän, että minulla on O, enkä enempää voisi edes pyytääkään. Minulla on myös paljon ystäviä ja olen uudessa koulussa saanut paljon kavereita. Ja silti jaksan ahdistua jostain näin naurettavasta asiasta.

Voi luoja, että olenkin lapsellinen.