Oon niin poikki. En tosin liikunnan takia, ne on jäänyt aika vähäiseksi tältä päivältä, vaikka kävinkin aamulla tunnin juoksulenkillä ja äsken kävelin kauppaan ja takaisin yhteensä n. 30min. Mua väsyttää, koska oon leiponu yli 3h putkeen, eikä loppua näy.
Meillä on O:n kanssa huomenna tuparit. Aina kun mulla on jotkut juhlat, mä leivon sinne paljon tarjottavaa ja sen takia mun kaverit on tottunu siihen, että aina kun meillä juhlitaan, niin tarjolla on hyvää syötävää. Enkä mä voi tietenkään tuottaa pettymystä.
Vieraita on tulossa n. 15 plus vielä me kaksi, joten porukkaa on aika paljon. Eli syötävääkin pitää olla paljon. Tein kasvispikkupizzoja ties kuinka monta, sekä kasvispiirakkaa. Tein tuossa kasvispiirakan ohella vielä O:lle pienen lohipiirakan iltapalaksi. Vielä pitäisi tehdä suklaamuffineja, mutten voi alottaa ennen kuin O tuo perunajauhoja.
Tietysti noissa herkuissa on ihan järjettömästi kaloreita, vaikka kasvisversioita ovatkin, mutten mä aio niitä syödä. Ainakaan paljoa... :p Turha lupailla mitään.
Mutta sen kyllä nyt lupaan, että kun huominen on ohitse ja alkaa normi arki, niin aloitan sen laihduttamisen taas kunnolla. Suoraan sanottuna vituttaa, kun oon tuhlannut näin paljon aikaa. Piti aloittaa jo viime viikolla, mutta pääsiäinen sotki pahasti. Tiedän pystyväni siihen, oonhan mä pystynyt siihen ennenkin. Pystyn siihen. Pystynhän?
2 kommenttia:
Kuullostaa hyvältä. Huomisiksi synttäreiksi lupasin itsekkin leipoa tietyn tapauksen, sitä kun on toivottu ja kyselty.. Kyllä pystyt!
Oikeessa oot. Kroppa oli menny jo aika pahasti säästäreille, joten toi eilinen syöminen oli ihan ok:) Nyt on taas hyvä jatkaa siihen mistä jäinkin.
Lähetä kommentti