Huomenna on sitten se yhteiskuntaopin reaali. En tajua, miten mua jännittää se näin paljon. Oon kuitenki lukenut ihan riittävästi. Toisaalta taas ootan sitä, se on vähän niinku haaste. On mullaki elämä :D
Päätin, etten käy nyt hetkeen puntarilla. Koska jos ravaan puntarilla n. 6 kertaa päivässä niin kuin yleensä, niin tästä mun "terveellisestä" laihduttamisesta ei tuu mitään. Yritän pärjätä viikonloppuun asti ilman vaakaa. Ja mittanauhaa. Kuolen kyllä, jos mitään ei oo lähtenyt viikonloppuun mennessä. Syön 1000kcal päivässä ja kulutan siitä liikkumalla reilut 600 kcal + vielä sitten peruskulutus. Kai tällä tavoin on pakko laihtua?
Musta tuntuu, että oon kehittäny jonkin asteisen pakkomielteen tohon liikkumiseen. Siis kuitenkin terveen sellasen. Ennen en millään jaksanut lähteä aamulla lenkille. En jaksa kyllä nytkään, mutta silti joka aamu pakotan itteni lenkille ja kun juostessa tuntuu että kaikki voimat on loppu ja tekis mieli kaatua vaan maahan, niin juoksen vaan lujempaa. Saisinpa samaa intoa tohon lihaskunnon tekemiseen... Yleensä oon lenkin jälkeen niin kuollu, etten jaksa edes ajatella koko lihaskuntoa.
Ps. Äsken oli korvapuusteja pöydässä ja teki niin tiukkaa olla ottamatta yksi, kun ne oli niin pieniäkin vielä, mutta en ottanut <: Herkkulakko siis voimassa edelleen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti